Ennen maanantaita emme tienneet mitään slummeista. Vieraillessamme Diaconia in the Cityn Community Villageissa Kabilassa ja Kilimanjarossa, jotka sijaitsevat Katuturan slummialueella, näimme todellista köyhyyttä ja kurjuutta. Upeiden vuorien ympäröimänä oli peltiasumuksia vieri vieressä silmän kantamattomiin. Näky oli epätodellinen.
Diaconia in the City -projektiin tutustuminen tapahtuu kohdallamme pienen tutkimuksen kautta. Tehtävänämme on kiertää Kabilassa ja kerätä tietoja Community Villagen päiväkotien lasten perheistä, heidän elinoloistaan sekä kiireellisimmistä tarpeista. Peltiasumukset ovat meidän silmissämme asuinkelvottomia kyhäelmiä mutta yhdessä hökkelissä saattaa asua jopa 10 ihmistä. Vaikka päivisin on vielä kuuma ovat illat jo kylmiä. Muutaman viikon päästä lämpötila tulee tippumaan yöaikaan jopa miinuksen puolelle, silloin peltihökkeleissä on todella kylmä. Asumuksissa ei ole esimerkiksi WC:tä vaan ihmiset käyttävät yhteistä vessaa joita on siellä täällä. Pimeän tullen ei vessaan kuitenkaan sovi lähteä, sillä ryöstetyksi, raiskatuksi tai pahoinpidellyksi tulemisen vaara on suuri.
Tänään ehdimme käydä neljässä eri kodissa. Minuun teki erityisen vaikutuksen erään yksinhuoltaja rouvan tarina. Hän asuu 10 henkisen perheensä kanssa ja on perheen ainoa huoltaja ja elättäjä. Hän saa hieman rahaa myydessään tekemiään vaatteita. Hän on ottanut taloonsa myös äitinsä menettäneen orvon pojan. Hän kertoi kuinka vaikeaa perhettä on elättää ja hankkia varoja vanhempien lasten koulunkäyntiin. Heillä ei juuri koskaan ole tarpeeksi ruokaa ja etenkin lihan ostaminen on aivan liian kallista. Perheen lapsilla ei ole tarpeeksi vaatteita eikä talossa ole peittoja kaikille lapsille.
27. huhtikuuta 2010
So little we knew
Lähettänyt Jonna klo tiistai, huhtikuu 27, 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

2 kommenttia:
Huh huh... =( Mikali haluatte rahaa, niin laittakaa vain tilinumero tanne Shanghain suuntaan.
Hei tarja ja kaikki jotka haluavat osallistua auttamiseen!
Meidän kauttamme apu menee varmasti perille tavalla tai toisella. Minä jatkan DIC:ssa vielä ensi viikon vaikka se on meillä virallisesti lomaviikko. Periaatteessa harjoittelijat eivät voi tehdä omia lahjoituksiaan tai auttamisprojektejaan mutta apu DIC kautta on todennäköisesti OK (näin pyritään suojaamaan opiskelijoita hyväksikäytöltä tai maailmanparannussyndrooman aiheuttamalta vararikolta). Täällä Windhoekissa on rahaa kulunut luonnollisesti enemmän kuin Nkurenkurussa joten matkarahat alkavat olla jo vähissä. Toisaalta kana ja peitto maksavat täällä niin mitättömän vähän joten jotain voimme varmasti tehdä. Jos haluat osallistua hankintoihin voit tehdä lahjoituksesi tililleni: Op 572302-2159565 / Johanna Matikka. Suuret kiitokset :)
Lähetä kommentti